Muisto 2: "Mimmii, sua haetaan", tiedottaa tarhakaveri, joka ei osannut vielä sanoa ärrää. Mummu oli polkupyörineen ilmestynyt Kauttuan Lastentalon aidan taakse. Oli jo päässyt tehtaan ruokalan aamuvuorosta.
Muisto 3: Jonotan maitoa Ahlströmin navetalla. Peltikannu rämisee pyörän sarvessa, kun poljen kotiin ja pelkään, että käy se, mistä äiti varoitti: Kaadun voimalaitoksen mäessä ja maito valuu hiekkaan.
Muisto 4: Korvaa särkee. Isä vie firman lääkärille ja apu löytyy. Toisella kerralla terveydenhoitaja, "Koskisen rouva", neuvoo mitä tehdä, kun on liikaa uitu Möljällä ja käsistä kerrostelee nahka.
Muisto 5: Joulu on tulossa ja keittiön kaapit siivotaan. Tehtäväni on vaihtaa hyllypaperit. Valikoimaa on, ja valitsen rullia, joissa on vaaleansinisiä kukkia.
Muisto 6: Koko koulu-urani kansakoulusta lukioon pyöräilen ohi tutun tehtaan. Katolla on punainen soikio, jonka keskellä lukee valkoisin kaunokirjaimin Eura. Siitä kauttualainen paperinjalostus tunnetaan. Toisinaan isä purkaa kaupasta ostetun paketin ja näyttää ylpeänä, mitä taitteesta paljastuu: Euran Paperi. Täällä tehty.
Muisto 7: Meillä ei ole kesämökkiä, mutta muutaman kerran saadaan vuokrata firman mökkejä Yläneeltä ja viettää hienoa kesää Pyhäjärven aurinkoisimmilla rannoilla.
Muisto 8: Pääsen kesätöihin Ahlströmin sokerijuurikaspeltoa perkaamaan. Tili haetaan ruskeassa pussissa pehtoorilta. Kaksi viikkoa armottomassa helteessä poltti selän ja tuotti 576 markkaa. Myöhemmin pääsen tehtaan ruokalaan kuorimaan perunoita ja tiskaamaan.
Muisto 9: Olen jo aika vanha ennenkuin ymmärrän, että maailmassa on muitakin työpaikkoja kuin EP, vanha tehdas, voimalaitos, paperisuuli tai messuhalli. Mistä sen olisi voinut tietää, kun kaikki – vanhemmat, sukulaiset, naapurit – olivat siellä.
Muisto 10: Pakkasöinä tehtaan humina kuuluu selvästi sisälle asti. Nukahdan siihen ääneen.
Se humisi monenlaista hyvinvointia ja turvallisuutta. Se synnytti yhteisön sukupolvien ajaksi. Ja oli olevinaan ikuinen.