Maaseutu tyhjenee, sillä kaupungistuminen on iso trendi edelleen, vaikka koronan myötä kiinnostus maaseutuun onkin kasvanut. Artikkelin mukaan maaseudulla kiinnostusta herättävät vain kohteet, jotka ovat rempattuja, joihin voi muuttaa heti ja aloittaa etätyöt saman tien.
Artikkelin mukaan taloja jää oman onnensa nojaan myös siksi, että perikunta ei pysty päästämään talosta irti. Halutaan, että ehkä joku suvun jäsen vielä muuttaisi taloon ja jatkaisi suvun tilan tarinaa. Mutta jos talosta otetaan lämpö pois eikä kukaan huolla taloa, tiedetään sen kohtalon olevan karu. Kuten kiinteistövälittäjä Purolakin asian artikkelissa ilmaisee: ”On surullista, kun vanhat rakennukset jäävät pelkiksi ränsistyviksi muistomerkeiksi. Myynnillä kotitalo saisi uuden elämän.”
Metsää ja maatila.
Joonas Puttonen
Minulla on tästä aiheesta kokemusta. Mummuni ja pappani asuivat miltei koko elämänsä maalla, heidän maatilallaan. Kun he nukkuivat pois ja talo tyhjeni, piti miettiä tilan tulevaisuutta. Kukaan suvusta ei ollut siinä elämäntilanteessa, että olisi muuttanut tilalle ja ottanut talon hoiviinsa. Minäkin olin maailmankansalainen enkä kuvitellutkaan muuttavani maalle. Pistimme talon myyntiin ja meillä kävi niin onnekkaasti, että taloon muutti nuori mies intoa puhkuen. Kukaan ei vie sukumme tarinaa ja historiaa paikasta eikä talosta pois, mutta seuraava omistaja tekee talon historiaan oman lukunsa.
Pelto ja sauna.
Ilona Häsänen
Sama tilanne tapahtui tänä keväänä, tosin roolini oli olla vanhan tilan ostaja, ei myyjä. Minulla eikä puolisollani ollut kytköksiä tilaan eikä edes Yläneelle, mutta kun pääsimme katsomaan maatilaa ensimmäistä kertaa, olimme innosta piukeina! Teimme ihka ensimmäisestä visiitistä
YouTube-videonkin.Siitä varmasti välittyy innostuneisuutemme. Paikka oli upea ja vanhoja rakennuksia piisasi. Saatoimme vain kuvitella, minkälaista elämää talossa oli ennen eletty, mutta näimme myös valtavan tulevaisuuden potentiaalin tilalla.
Varastosta ulkohuussi.
Joonas Puttonen
Verstaan suunnittelua.
Ilona Häsänen
Talo oli ollut jo vuosia pelkällä peruslämmöllä, joten niin talon kuin meidänkin onneksemme saimme talon ostettua. Entisillä omistajilla oli vahvat siteet paikkaan, ja varmasti luopumisen tuskaa ei pystynyt välttämään. Olemme remontoineet tilaa ja laittaneet paikkaa uuteen uskoon ja olemmekin saaneet myyjiltä onnellisia viestejä: ” Niin kiva nähdä, että rakkaassa lapsuuden kodissa taas elämää vuosien jälkeen ja tutut paikat saavat uutta ilmettä ja huolenpitoa säilyäkseen.” Suvun tilan jatkeeksi tulee uudet suvut ja näin vanhan talon kirja saa sivuilleen uusia tarinoita.