Yksi kaverini sanoi, että pitäisikin tehdä käsitöitä joka päivä, koska siitä tulee niin hyvä fiilis. Hän oli löytänyt käsitöiden tekemisen uudelleen vuosien tauon jälkeen. Hän sanoi, että satunnainen alakulo lähtee siltä istumalta, kun alkaa vaan hommiin. Silloin ei ehdi murehtia kaikkia maailman asioita, vaan keskittyy hetkeen ja päästää luovuuden valloilleen.
Olen niin samaa mieltä. Käsitöitä tehdessä muu maailma unohtuu, ja sitä keskittyy ja rauhoittuu aivan eri tavalla. Nykymaailman hektisessä menossa käsityöt antavat hetken rauhan, sillä pitää keskittyä yhteen asiaan täysillä pitemmän aikaa. Varsinkin kun aloittaa uutta harrastusta tai opettelee uuden taidon. Toisaalta, jos kutimet ovat kilisseet käsissä jo kymmeniä vuosia, voi samalla katsoa lemppariohjelmaansa telkkarista tai kuunnella sopivaa podcastia kuulokkeista. Sekin on ihanaa ja rauhoittavaa.
Käsityöt kiinnittävät hetkeen.
Ilona Häsänen
Käsitöillä on sekin hyvä puoli, että pystyy tekemään itse juuri omanlaista, uniikkia ja vielä tarpeeseen. Milloin vuorossa on villasukat, kukkaruukku, makrameeamppeli tai puinen vuoltu virkkuukoukku. Ja toki on ihanaa antaa myös omia kättentöitä lahjaksi, koska silloin on tosissaan nähnyt vaivaa lahjan eteen ja mahdollisesti ajatellut vastaanottajaa jo lahjaa tehdessä.
Toinen sutkautus liittyi taas ylipäänsä nykyelämänmenoon. Kaverini kertoi miten hän saa nyt hyötyliikuntaa, kun työt olivat osittain alkaneet taas paikan päällä toimistolla. Hän vaikersi, että puolitoista vuotta etätyötä kotona johti minimaaliseen hyötyliikunnan määrään. Hän päivitteli myös sitä, miten kaikki nykyään hoituu nappia painamalla.
Peilasin kommenttia omaan elämääni käsityöläisenä ja vanhan talon emäntänä. Oikein nauratti, kun asiat minulla olivat aivan päinvastoin. Vettä ei tule hanasta, sauna ei lämpiä napista painamalla eikä ole vesivessaa, jonka voisi huuhdella tapista vetämällä. Kaiken eteen pitää nähdä hurjasti vaivaa, mutta tuleepahan varsin paljon hyötyliikuntaa, kun kanniskelee vettä kaivosta tai klapeja lumihangessa.
Mieleni yhdisti nämä kavereideni ajatukset yhteen ja päädyin lopputulokseen, että käsityöt ja vanhojen talojen elämä nivoutuvat hyvin vahvasti yhteen. Jos et tehnyt käsitöitä ennen, mutta muutit vanhaan taloon, niin käsityöt tulevat talokaupan myötä kyllä osaksi elämääsi, koska vanha talo vaatii kaikenlaista pientä pakertamista. Jos taas olet ikäsi tehnyt käsitöitä, voi olla, että vanha talo luikertelee pyytämättä elämääsi, koska käsityöt, perinteet, historia ja omavaraisuus alkavat kiinnostaa aivan uudessa skaalassa.
Tai kuten minulle ja puolisolleni kävi; muutimme maalle, jotta saisimme käsityöläisyytemme uudelle tasolle rakentamalla verstaat käsityöammateillemme. Puusepän verstas ja savipaja omalla tontilla oman vanhan talon viekussa, mikäs sen parempaa. Siinäpä nivoutuvat yhteen käsityöläisyys ja vanhat talot.