Minun kohdallani espanjan kieli ilmestyi elämääni, kun lukion alkaessa kaveri yllytti mukaan espanjan kurssille. En heti lämmennyt, koska mulla oli siihen asti ollut sellainen fiilis, etten ollut kielissä mikään erityisen taitava. Lupauduin kuitenkin mukaan, ja siitä kehkeytyi yksi elämäni käännekohta. Päätös opiskella espanjaa lukiossa johti siihen, että löysin itseni lukiovaihdosta Costa Ricasta. Tämä ihana kieli otti syleilyynsä eikä ole sittemmin päästänytkään irti.
Ennen vaihtoa ehdin käydä kursseja, joten jotain jo osasin, ennen kuin oli määrä Costa Ricaan lentää. Opin hyvin espanjaa, koska halusin ja tein töitä, mutta myös koska, noh, oli pakko. Isäntäperheeni ei puhunut englantia. Jossain vaiheessa olin jo oppinut slanginkin ja kuulemma Costa Rican aksenttiakin oli tarttunut matkaan. Loppuvuodesta yritin välillä mennä costaricalaisesta flikasta ravintoloissa, kun kielitaito oli kehittynyt ja rusketuskin oli aika vakuuttava.
Oli kyllä todella kova paikka lähteä takaisin Suomeen, sillä olin kotoutunut niin hyvin. Toisaalta vaakakupissa painoi perhe ja ystävät Suomessa. Vuoden aikana minuun oli iskostunut niin uusi kieli kuin myös asenne, pura vida, joka on costaricalaisten motto ja koko elämäntapa. Kirjaimellisesti pura vida tarkoittaa puhdasta elämää, mutta se on mielestäni koko ticojen eli costaricalaisten elämäntavan ydin. Pura vidaa on kuitenkin vaikea selittää, se täytyy vaan kokea. Ehkä sanonnasta heijastuu se, miten costaricalaiset osaavat nauttia elämän pienistä asioista, he ovat iloisia, leppoisia ja vieraanvaraisia. He ovat myös erityisen ylpeitä maastaan. Pura vida -lausahdusta kuulee siellä täällä, koska se sopii mitä moninaisimpiin hetkiin. Se voi olla tervehdys, kiitos, kuulumiset tai myöntyminen. Näillä kahdella sanalla pärjää pitkälle Costa Rican matkalla.
Costa Ricassa lukiovaihdossa.
Espanjaa on onneksi päässyt puhumaan Costa Rican vuoden jälkeenkin. Lukiossa lattarivaihtareihin piti tietysti heti tutustua ja hymy nousi huulille aina kun kuuli jonkun puhuvan sitä sydämen kieltä. Sittemmin opiskelin kieltä korkeakoulussa lisää ja lähdin Meksikoon yliopistovaihtoon. Oli ihanaa päästä puhumaan taas päivittäin espanjaa natiivien kanssa. Sieltä tarttui mukaan kyllä myös Meksikon slangisanat, ¡qué padre!
Vaikka espanjankieliseen maahan ei pääsisikään käymään, niin onneksi on muitakin tapoja oppia kieltä. Esimerkiksi juuri musiikin kuuntelu! Jopa Costa Rican slangin sanat aukeaa tällä biisillä: Gonin – Hablo como tico. Hyvä fiilis on taattu tästä biisistä: La Gozadera – Gente de Zona, oma lattarilippu liehumaan!
Tarjolla on myös paljon sarjoja, leffoja, podcasteja yms. Kansalaisopistoissakin yleensä tarjotaan espanjaa. Haastan kaikki kiinnostuneet ilmoittautumaan kursseille tai sitten pienemmin askelin, valitse seuraavaksi espanjankielinen sarja katsottavaksi. Buena suerte y pura vida!