Kahdessa vuodessa olen omaksunut maalaisidentiteetin. Rakastan pientä taloamme, pihasaunaa ja etuovelta avautuvaa luontoa. Osaksi luontoa sitä ihminen maalla sulautuukin, koska oppii arvostamaan enemmän Suomen vuodenaikoja ja luonnon kiertokulkua. Varsinkin ilman juoksevaa vettä oppii arvostamaan puhdasta vettä ja viemärijärjestelmiä. Vanhan talon emäntänä elämääni ovat tulleet remontointi, lintubongailu, kutominen, puutarhapuuhat… Vanha talo on tuonut mukanaan ihan erilaisen viehtymyksen vanhaan, vanhoihin taloihin, historiaan ja myös käsityöläisyyteen.
Maalaiselämä on ollut pitkälti odotusten mukaista. Toki, vielä ei voi antaa kaikenkattavaa vastausta, sillä olen osan ajasta asunut Forssassa keramiikkaa opiskellen. Tänään olikin viimeinen koulupäivä, joten tästä edespäin saan asua myös arkena kotona. Minusta tulee 100% yläneläinen ja pöytyäläinen. Ilmassa onkin muutoksen tuulta, odotusta ja jännitystä.
Yläneenjokea ihastelemassa.
Joonas Puttonen
Tarkoituksena minulla on remontoida savipaja tilallemme ja jatkaa Keramiikkaradion eli keramiikkapodcastin tekemistä. Myös kirjoitushommat pysyvät työkalupakissa mukana. Mielenkiinnolla odotan, miltä tuntuu elää päätoimisena yrittäjänä maaseudulla. Ainakin hyviä esimerkkejä löytyy omalta kylältä ja se on upeaa ja inspiroivaa.
Kylillä ja kunnalla on varmasti vielä paljon tarjottavaa ja tutustuttavaa, mistä en edes vielä tiedä. Saatikka sitten vielä, kun lisää yhtälöön lähikunnat. Vain muutamia juttuja mainitakseni on mahtavaa, että Yläneeltä löytyy oma kirjasto, rautakauppa, tori, käsityöläispuoteja, hapanjuurileipomo ja lista jatkuu. Kaidanojan kartanolla on syöty loistavaa ruokaa ja Lystmettässä katsottu kesäteatteria. Vielä kun keskiviikon avantoihin sitten ensi vuonna pääsisi!
Talvesta puheenollen, onhan se pitkä. Se on pitkä niin maaseudulla kuin kaupungissakin. Sen asian muuttaisin kyllä, jos voisin. Energian noussut hinta on myös ajanut monia ahtaalle. Eli ei maaseudun elokaan aivan pelkkää hattaraa ole. Kokeilin maaseudun poikittaisliikenteen toimivuutta liftaten viime viikolla ja sanotaan, että perille pääsin, mutta kelloa ei kannata pitää ranteessa, hahaa. Toivoisin, että saisimme kimppakyydit toimimaan esimerkiksi Turun suuntaan. Siitä hyötyisi jokainen ja ympäristökin.
Talvi on kaunis, mutta pitkä.
Ilona Häsänen
Oikein jännittää ja kutkuttaa, kun mietin ylipäänsä maaseudun tulevaisuutta. Ainakin itse koen, että meidän luovien alojen ihmisten on otettava maaseudun rauhasta ja sen luomista mahdollisuuksista kaikki irti ja jaettava sitä muille. Mielenkiinnolla odotan, minkälaista luovaa elämysmatkailua Yläneellä vuonna 2032 harrastetaankaan.
Kiitos Alasatakunnalle tästä blogimahdollisuudesta ja kiitos kaikille lukijoille. Aurinkoista kesää ja törmäillään kylillä!
Katse kohti kesää ja uusia tuulia!
Oskari Häsänen