Olen viime aikoina rohmunnut tietoa muinaisesta ruoan säilömistavasta, hapattamisesta. Hapanjuurileivonta on jo räjähtänyt käsiin, ehkä trenditietoiset ovat jo siirtyneet muuhunkin hapattamiseen. Hapattamisen suotaisikin olla suosittua, sillä se on edullinen säilömistapa ja ympäristöystävällinenkin, koska energiaa ei tarvita. Sitä paitsi hapatettu ruoka oikein hellii suolistoa.
Retkeni hapattamisen ihmeelliseen maailmaan lähti siitä, kun minun piti keramiikkakoulussa keksiä tuote, jonka valmistaisin savesta hyvinvointimessuille. Ajattelin, että no hapatusruukkujahan sitä olisi tehtävä. Luin, että keraaminen hapatusruukku olisi paras mahdollinen, koska niissä on vesilukko, joka estää ilman pääsyn ruukkuun, mutta päästää kaasut pois. Nerokasta! Toinen hyvä puoli keraamisessa astiassa verrattuna tavalliseen lasipurkkiin on se, että vihanneksiin ei pääse UV-valoa. Lämpötila pysyy myös herkemmin tasaisena.
Naamahapatusruukku eli Hapannaama. Tämä oli ensimmäinen prototyyppi. Jos laiskottaa, eikä jaksa hapattaa, voi naama toimia silloin myös maljakkona.
Ilona Häsänen
Idea lähti tekemistäni naamamaljakoista. Halusin kehittää naamahapatusruukun, sittemmin naamojen nimeksi tuli Hapannaama, koska miksi ei. Ensimmäisessä prototyypissä vesikourusta tuli liian pieni saven kutistuttua, jolloin vesilukko ei toiminut kunnolla, koska vesi haihtui nopeasti pois. Myöskin painoista, jotka laitetaan ruukun sisälle pitämään kasvikset nesteen alla, tuli liian kevyet. Nyt tuotekehitys on tuottanut tulosta, ja satsi hapankaalia ja korealaista kimchiä on hapattumassa. Parasta ja hauskinta on se, kun vapautuvat kaasut tulevat vesilukon läpi kuplina, joten nukkumaan mennessä kuuluu vain plop, plop, plop, homma toimii!
Vielä on todella epävarma olo hapattamisesta, sillä pelottaa, jos satsi homehtuukin. Tuntuu, että kaikissa resepteissä on eri ohjeet. Jos teiltä löytyy hyväksi todettuja vinkkejä ja niksejä, niin jakakaa ihmeessä. Kaikista tärkeintä taitaa kuitenkin olla hyvä hygienia, jotta ruukkuun ei joudu huonoja bakteereita. Maitohappobakteerit taas kuuluvat hyviksien puolelle. Martat toteavatkin fermentoinnin eli hapattamisen peruslogiikan: ”Hapansäilöntä perustuu maitohappobakteerien aikaansaamaan käymiseen, minkä seurauksena tuotteen pH laskee ja haitallisten mikrobien toiminta estyy.” Suolaa käytetään säilykkeen pilaantumisen estämiseen.
Kun hapankaalit ja kimchit onnistuvat, olisi kiva kokeilla valmistaa kombuchaa. Kunto Plussan mukaan kombucha on ikivanha itäinen keksintö, jopa elämäneliksiiri. Kombuchan valmistamiseen tarvitaan scoby eli teesieni eli volgansieni. Sen avulla saadaan sokerista ja teestä käymällä valmistettua ihmejuomaa.
Jännityksellä odotan päättyykö hapatusretkeni kuin seinään, vai tuleeko tästä koko loppuelämän harrastus. Ainakin, jos saadaan kasvihuone aikaiseksi ja ryytimaa, niin silloin ei taida jäädä muita vaihtoehtoja kuin jälkimmäinen.
Lähteet:
Martat, https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/sailonta/hapansailonta/, haettu 7.4.2022
Kunto Plus, https://kuntoplus.fi/terveellinen-ruokavalio/superfood/onko-trendikas-kombuchatee-myos-terveellista, haettu 7.4.2022