Maaliskuussa uutisoitiin UKK-instituutin tutkimuksesta, jonka mukaan Suomesta ei tulevaisuudessa löydy enää riittävän hyväkuntoisia työntekijöitä fyysisesti vaativiin ammatteihin kuten pelastustoimeen tai rakennusalalle.

Makeispussit houkuttelevat kassojen vieressä.

Tuija Helanderi

Suo­ma­lais­ten kes­tä­vyys tai­taa ol­la pian pel­käs­tään la­jia har­ras­ta­vien ur­hei­li­joi­den va­ras­sa, sil­lä lot­to­kan­san kes­kuu­des­sa kes­tä­vyys on hei­ken­ty­nyt jo 45 vuot­ta pe­räk­käin. Las­ten pa­ris­sa teh­ty Lii­tu-tut­ki­mus (Las­ten ja nuor­ten lii­kun­ta­käyt­täy­ty­mi­nen) puo­les­taan ker­too ka­rua kiel­tä tu­le­vai­suu­den toi­vo­jem­me ti­lan­tees­ta: yli­pai­no li­sään­tyy ja kun­to las­kee, sil­lä vain kol­man­nes nuo­ri­sos­ta liik­kuu tar­peek­si.

Toi­nen ai­hee­seen liit­ty­vä uu­ti­nen ker­too ras­va­mak­san huo­les­tut­ta­vas­ta li­sään­ty­mi­ses­tä. Ras­va­mak­sa al­kaa ol­la var­si­nai­nen kan­san­tau­ti, sil­lä sitä po­tee yli mil­joo­na suo­ma­lais­ta. Tau­ti on ylei­sin 40–60-vuo­ti­ai­den kes­kuu­des­sa, mut­ta vii­me ai­koi­na jopa al­le kou­lui­käi­sil­lä on sitä to­det­tu. Ras­va­mak­san mer­kit­tä­vin syy on yli­pai­no, eten­kin vyö­tä­rö­li­ha­vuus, joka on seu­raus­ta ruo­ka­va­li­oon si­säl­ty­väs­tä lii­al­li­ses­ta ras­vas­ta. Myös al­ko­ho­lil­la on ras­va­mak­sal­le al­tis­ta­va vai­ku­tus.

Ras­va­mak­san en­nal­ta­eh­käi­sys­sä ja hoi­dos­sa lii­kun­nal­la on mer­kit­tä­vä roo­li yh­des­sä ruo­ka­va­li­on kans­sa, mut­ta jo pelk­kä lii­kun­nan li­sää­mi­nen vä­hen­tää mak­san ras­vaa.

En tie­dä, olen­ko lu­ke­nut yh­tä­kään ter­vey­teen liit­ty­vää tut­ki­mus­ta, jos­sa ei to­det­tai­si lii­kun­nan suo­tui­saa vai­ku­tus­ta joko tau­tien en­nal­ta eh­käi­si­jä­nä, vä­hen­tä­jä­nä tai hoi­to­muo­to­na. Kään­tä­en: lii­kun­nan puu­te on kai­ken pa­han al­ku ja juu­ri.

UKK-ins­ti­tuu­tin las­kel­mien mu­kaan liik­ku­mat­to­muus ai­heut­taa kaik­ki­aan kol­men mil­jar­din eu­ron kus­tan­nuk­set val­ti­ol­le vuo­sit­tain.

…. Hoh­hoi­jaa, näi­tä uu­ti­sia on saa­nut lu­kea kyl­läs­ty­mi­seen as­ti ai­na­kin kah­den vuo­si­kym­me­nen ajan. Omat ko­ke­muk­set ja ha­vain­not tu­ke­vat tätä kaik­kea, ja olen si­vun­nut ai­het­ta sen sata ker­taa mil­loin mis­sä­kin yh­tey­des­sä. Mi­kään ei vain näy­tä muut­tu­van.

Sik­si olin­kin ilah­tu­nut kun luin, et­tä Pet­te­ri Or­po hal­li­tuk­sen tun­nus­te­li­ja­na oli lait­ta­nut puo­lu­ei­den ky­se­lys­sä yh­dek­si ky­sy­myk­sek­si liik­ku­mat­to­muu­son­gel­man. Ilah­duin myös ko­koo­muk­sen eh­do­tuk­ses­ta lait­taa so­ke­ria ja ras­vaa si­säl­tä­vil­le tuot­teil­le yli­mää­räi­sen ”ter­veys­ve­ron”.

Sipsit ovat varsinainen terveyspommi: Runsaasti sokeria, suolaa ja rasvaa ohuiden perunalastujen kääreenä.

Tuija Helander

Toi­saal­ta sekä ko­koo­mus et­tä pe­rus­suo­ma­lai­set ovat kan­nat­ta­neet vii­nien tuo­mis­ta ruo­ka­kaup­poi­hin. Tämä taas hei­ken­täi­si suo­ma­lais­ten ter­veyt­tä li­sään­ty­neen al­ko­ho­lin ku­lu­tuk­sen kaut­ta, mi­kä­li THL:ää ja Ke­laa on us­ko­mi­nen.

Mitä hyö­tyä on ot­taa as­kel eteen­päin ja heti pe­rään toi­nen taak­se? Ter­veys­ve­ro­a­kin on jo alet­tu uu­pe­roi­da elin­kei­no­e­lä­män pai­nos­tuk­ses­ta.

Tu­le­vai­suus näyt­tää, ketä hal­li­tus kuun­te­lee, ja ale­taan­ko suo­ma­lais­ten ter­vey­den edis­tä­mi­sek­si oi­ke­as­ti teh­dä jo­tain, vai pi­tää­kö van­ha sa­non­ta edel­leen ku­tin­sa: Pal­jon po­rua, vä­hän vil­lo­ja, sa­noi piru kun si­kaa ke­rit­si.

Jot­ta tämä teks­ti ei jäi­si pel­käk­si syn­kis­te­lyk­si, on ai­na­kin yk­si asia, joka näyt­tää edis­ty­neen. Kä­väi­sin vii­me vii­kol­la Hel­sin­gis­sä ja käp­päil­les­sä­ni Man­ner­hei­min­tie­tä pit­kin Ki­as­man edes­tä Fin­lan­dia-ta­lol­le päin huo­mi­o­ni kiin­nit­tyi pyö­rä­tei­hin. Asuin it­se 1990-lu­vul­la jon­kin ai­kaa Hel­sin­gis­sä ja pyö­räi­ly kes­kus­tas­sa au­to­jen kes­kel­lä oli var­si­nais­ta ka­mi­ka­ze-tou­hua. Nyt pyö­ril­le on omat eril­li­set kais­tat ja hy­vin opas­te­tut rei­tit, ei­kä enää tar­vit­se au­to­puu­ron­sil­mään su­kel­taa.