Pokemonit liikuttavat kadulla, sienet metsässä!
Sienestyksessä ja Pokemon Go:ssa on ihan oikeasti todella paljon samaa. Muutaman merkittävän eron olen kuitenkin huomannut: Kun olin pieni, sienimetsään lähdettiin yleensä isovanhempien seurassa. Olen kuullut, että pokemonjahtiin mummoa ei mielellään huolita mukaan. Toisaalta taas sienestää voi aina, metsässä ei koskaan ole alkanut ”servu lagaamaan”. Pokemoneja pyydystettäessä akku tyhjenee, mutta sienimetsässä tarpominen sen sijaan lataa siitä innostuneiden akut. Muuten pyöritään hyvinkin pitkälti samojen teemojen ympärillä, joskus tulee saalista ja toisinaan pitää palata tyhjin käsin kotiin.
Ensimmäinen sienistoppi saavutettu.
Jes, hyvä saalis!
Kasvihuonetta laitan haikein mielin pikkuhiljaa talviteloille. Olen saanut hyvän sadon, mutta nyt kasvit alkavat jo näyttää viluisilta. Yhtenä yönä oli paikka paikoin lämpötila ollut nollassa tai hieman pakkasella, joku kertoi auton ikkunoitakin raaputelleensa. Minulla on hiukan toistasataa chiliä vielä kypsymättä ja mietin, miten ratkaisisin asian. Kerrostalon kuiva huoneilma saattaa houkutella paikalle vihannespunkin, valaistusta pitäisi lisätä. Tuntuu että syksyä kohden hyötykasvien kanssa puuhailusta katkeaa innostuksen terävin kärki. En kuitenkaan raaski luopua näistä jo yli metrisistä chilipensaistani, vaan kokeilen, miten yhteiselo niiden kanssa lähtee sujumaan sisätiloissa.
Vielä muutama sadonkorjuu ja kausi on paketissa.
Kun olen korjannut viimeisetkin tomaatit ja kurkut, niin kiikutan kasvit kompostiin ja pesaisen vielä kennolevyt puhtaaksi. Lisäksi pitää tarkistaa, että levyt ovat kaikkialta pysyneet kiinni, sillä syystuuli nappaa herkästi falskaavan huoneen mukaansa. Talvella kasvihuoneen katolta pitää muistaa harjata lunta pois, plussakelillä pienikin lumipeite tuo nopeasti liikaa painoa kennolevyjen kannateltavaksi.
Syyskuun väriloistoa.
Minulla on tässä syksyllä tulossa yksi isompi somistusprojekti, jonka inspiraationa toimivat syyskasvit ja niiden upea väriloisto. Lisäksi olemme hieman remontoineet asunnossamme, ja ajatuksissani on suunnitella yhteen huoneeseen vihersisustusta. Yllättävää kyllä, mutta tämänhetkinen trendikasvi vaikuttaisi olevan saniainen! Perinteinen sulkasaniainen on kuitenkin itselleni liikaa, mutta esimerkiksi hiussaniainen voisi olla passeli hieman varjoisempaan paikkaan. Vihersisustus itsessään on nyt se juttu, ollut jo muutamia vuosia. Jo yksikin viherkasvi tuo huoneeseen kodikkaan tunnelman, kokemattoman kannattaa luottaa ammattilaisen ohjeisiin kasvivalinnoissa.
Luonnosta saa vielä monenmoista syötävää ja materiaalia erilaisiin projekteihin.
Luonnosta saa nyt hyvää materiaalia erilaisiin istutuksiin tai tuunausprojekteihin, kannattaa hyödyntää puista pudonneet oksat ja muut risut. Pihlajat ovat tällä hetkellä täynnä marjoja, koristeellisuuden lisäksi pihlajanmarja muuttuu moneksi keittiössä. Ehkä happaman makunsa vuoksi hieman aliarvostettu marja on myös ravintoarvoiltaan todella hyvä, reseptejä löytyy huikea määrä!
Näihin tartun seuraavaksi somistustehtävän tiimoilta.
Pihlajanmarjasato vailla vertaa, annetaan näille happamille marjoille mahdollisuus!
Kun syystyöt vaihtuvat lumenluonniksi, on hyvä hetki miettiä seuraavaa kevättä ja kesää. Tuumailen viljelykiertoa lavapuutarhassani, mitä oli tänä vuonna missäkin ja kuinka maksimoida ensi kesän sato paikkoja vaihtamalla. Siemeniä napsitaan parhaimmista talteen ja kuivataan odottamaan seuraavaa kasvukautta. Innokkaimmat harrastelijat kuuluvat vaihtorinkeihin, hyväksi todetut tai hankalasti saatavilla olevat siemenet vaihtavat ketjukirjeissä omistajaa.
Nautitaan ulkosalla näistä kirpeistä syyspäivistä, kuka mitäkin jahdaten, tai haravanvarteen nojaten.