Rakastan vanhaa tavaraa.
Muistan innostukseni tavaroihin nousseen pikkuhiljaa, kun kirppiksellä oli vastaan tullut lapsuudesta tuttu emalinen kahvipannu. Se nosti jonkinlaiset muistot pintaan, ja yhtäkkiä huomasinkin löytäväni enemmänkin samaa sarjaa olevia pannuja ja kattiloita. Ne viehättivät omaa silmää paljon. Vuosien varrella keräilyni laajeni, ja mukaan onkin tarttunut kaikennäköistä kuten, 70-luvun Fineliä, Arabian astioita, peltitarjottimia ja purkkeja. Ja myös kaikkea muuta niiden väliltä. Meiltä löytyy myös kirjoja, jotka kertovat esineiden muotoilijoista ja valmistajista. Niitä onkin kiva selata aina silloin tällöin!
Omaa silmääni miellyttää eniten värikkyys, kauniit esineet, ja kuviot.
Meidän kodin sisustus on sekoitus uutta, isovanhempien luota saatua vintagea ja kirppislöytöä. Ulkorakennuksen verstaassa onkin usein pieni entisöintiprojekti käynnissä. Välillä tuppaa kertymään jonoa, jos on ollut hyvä kirpparikierros. Koskaan ei voi tietää, mitä löytää, ja se on ihan parasta!
Mummolan vintiltä löytynyt vanha ruskea pesukomuutti sai uuden elämän.
Hanna Setälä
Rakastan koota eri asetelmia hyllyille ja niitä onkin ihana vaihdella vuodenaikojen mukaan.
Hanna Setälä
Värisuora.
Hanna Setälä
Peltitarjottimet.
Hanna Setälä
Näitä löytyy useampikin kaapin päältä.
Hanna Setälä
Olkkarin nurkka.
Hanna Setälä
12.8. Ruukinpuistossa oli Antiikki- ja keräilymessut. Täällä onkin tullut käytyä jo monta vuotta! Ihana kun on jotain, mitä odottaa elokuulta. Toinen odotettava tapahtuma on tietenkin kuopuksen synttärit.
Messuilla oli tuttuja myyjiä, ja he löytyivätkin samoilta myyntipaikoilta kuin aiempina vuosina. Pöydät notkuivat aarteita, jotka houkuttelivat pysähtymään ja vaativat lähempää tutkiskelua. Täällä on aina niin mukava käydä, aurinko paistoi täydeltä terältä ja tunnelma oli ihana! Tässä muutamia kuvia messuilta:
Vanhat lelut kiinnostivat.
Hanna Setälä
Lasiset esineet oli laitettu kauniisti esille.
Hanna Setälä
Mitäköhän kaikkea näillä on kuvattu?
Hanna Setälä
Kisumobiili. Tämä jäi harmittamaan kun en ostanut.
Hanna Setälä
Paljon katseltavaa.
Hanna Setälä
Ja sitten *hops! hyppy lempparijutuista toisen lempparin pariin, eli leivontaan! Arjen piristykseksi ja alkavan syyskuun kunniaksi teki mieli omenapiirakkaa. Aikani selattua hyvää reseptiä löysin Suklaapossun blogista ohjeen, jonka pohjana on kuuluisa Maisemakahvilan raparperipiirakan ohje hieman muunneltuna ja päällä kaurapaistosta, ikisuosikki omenahyveen tapaan.
Maku yllätti kyllä todella, vähän jo pelkäsin piirakan olevan kuivaa, mutta tästähän tulikin ihanan mehevää, pehmeää ja kosteaa! Ehdottomasti paras omenapiirakka, mitä olen maistanut! Vein tätä myös työkavereille ja raati hyväksyi nyökytellen onnistuneeksi luomukseksi. Maut ovat kohdillaan seuraavana päivänä, jos vain maltat odottaa sinne asti.
Syksyn makuja.
Hanna Setälä
8 dl vehnäjauhoja
3 dl sokeria
1tl suolaa
2 tl leivinjauhetta
2 tl soodaa
2 rkl vaniliinisokeria
4 dl piimää
2,5 dl juoksevaa rasvaa tai voita sulatettuna
500 g maitorahkaa
3 rkl vettä (löysempään maitorahkaan 1,5 rkl)
2 rkl maissitärkkelysjauhoja
Hieman vajaa 2 dl fariinisokeria
1,5 dl juoksevaa rasvaa tai voita sulatettuna
1,5 dl fariinisokeria
4 dl kaurahiutaleita
3 tl kanelia
Omenia (itellä meni n. 10 pientä omenaa)
Laita uuni 175 asteeseen.
Sekoita taikinan kuivat aineet keskenään. Lisää piimä ja juokseva rasva. Sekoita aineet nopeasti sekaisin ja kaada leivinpaperoidulle syvälle uunipellille. Tasoita pohja.
Sekoita rahkaseoksen aineet keskenään ja kaada pohjan päälle.
Lohko omenat siivuiksi ja lado palat rahkaseoksen päälle.
Sekoita kaurahiutaleiden joukkoon sulatettu rasva, fariinisokeri ja kaneli. Ripottele omenalohkojen päälle.
Laita uunin toisiksi alimmalle tasolle (175 astetta) n. 40 minuutiksi. Pinnan voi loppuminuuteilla suojata foliolla, ettei se pääse tummumaan.
Jäähdytä piirakka kokonaan ennen syömistä. Nauti!
Paras omenapiirakka!
Hanna Setälä
Tunnelmallista syksyä kaikille!