Säkyläläistä torikauppaa
Matti Laine
Totta se on. Hämmästyttävän paljon peltilehmiä matelee toria kohti. Autopaikan sen kupeesta saa vain hyvällä tuurilla tai sitkeällä odottamisella.
Itse torialueella kuhinaa riittää ja kauppa käy. Niin vihannespuotien kuin kalatiskien edustalla on jonoa. Tori täyttää myös sosiaalisen kanssakäynnin tarpeita. Porukoissa pohditaan sataako jussina, onko Pyhäjärvessä syyhyä ja kuihtuuko mansikkasato kuivuuteen. Seniorit käyvät läpi krempat ja nuoremmat koliikit.
On se kumma, miten torielämä toisessa paikassa on niin eloisaa ja toisessa ei käynnisty oikein millään. Säkylän torille virtaa väkeä torstai toisensa jälkeen, Eurassa mennä kitkutellaan muutaman kauppiaan turvin. Sanalainen ilmiö on tuttu synnyinseudullani. Vammalan tori on virkeä kuin keväinen käki, mutta naapurissa Huittisissa torielämä on – anteeksi vain – aika valjua.
Marketit eivät selitykseksi riitä. Niitä kun on jo joka kylässä. Olisiko syynä positiivinen kierre. Kun sana vilkkaasta torikaupasta kiirii, tulee uusia kauppiaita, jotka tuovat uusia asiakkaita, jotka taas…
Yritetty Eurassakin on. Muistan, että jo ensireissullani 80-luvulla pohdittiin ankarasti torin elvyttämistä. Ja jälleen asia on tapetilla, kun keskustassa on sattuneesta syystä tyhjää tonttia. Mikä neuvoksi vai pitäisikö luopua väkisin yrittämisestä. Jos haluaisi sohaista ampiaispesään, ehdottaisi torin siirtoa vaikka Kauttualle. Tai miten olisi torin ”jalostuneempi” muoto, pieni kauppahalli.
Baijerissa torielämää vauhdittaa mallasjuoma.
Matti Laine
Piipahdin muutama viikko sitten myös baijerilaisella torilla. Meno oli hämmästyttävän samanlaista yhdellä erotuksella. Pitkien pöytien ääressä nimittäin siemailtiin litran tuopeista mallasjuomaa. Tällä konstilla ei meikäläisiä toreja ehkä kannata elvyttää. Sen verran olemme vielä keskieurooppalaisesta nauttimiskulttuurista jäljessä.
No niin, eksyin näihin pohdintoihin nauttiessani kupposen kuumaa torikahvilassa. Itse asiakin tuli hoidetuksi, pussissa oli siikliä ja siikaa porkkanalla höystettynä. Muutama tuttukin tuli morjestetuksi.
Tsekkiläiseltä torilta saa tuoretta makkaraa. Ei taitaisi onnistua Suomessa.
Matti Laine
Torikaupan juuret ovat yhtä kaukana kuin ihmisen tarve ostaa ja myydä isommalla joukolla. Antiikin Roomassa toiminta oli jo hyvin järjestäytynyttä. Suomessa torielämää on todistetusti ollut Turussa jo 1300-luvulla. Ja onko sanottu, ettei Eurassakin olisi jo emännän aikana ollut vastaavanlaista toimintaa.
Turku on saanut nimensäkin torikaupasta. Tori on Suomeen napattu ruotsin sanasta torg, jonka taustalla on muinaisvenäläinen turgu. Turun tori on siis Turgun turgu.
Toki kaupanteko on ajan myötä muuttunut. Roomassa ei kaupitella enää mylviviä härkiä tai afrikkalaisia apinoita, Turusta taas on turha etsiä hevosia, heiniä tai halkoja.