Viileähköstä alkukesästä huolimatta kasvihuoneesta on saanut jo hieman satoa, olen tyytyväinen että pitkitin kasvien istuttamista ja annoin taimien vahvistua ikkunalaudalla.

Kurk­ku al­koi­kin pus­kea sa­toa mil­tei heti kas­vi­huo­nee­seen pääs­ty­ään, sa­moin suip­po­pap­ri­kas­sa keik­kuu lu­paa­va al­ku. Vii­me kau­del­la kas­va­tin eri­lai­sia to­maat­te­ja, mut­ta nyt pää­dyin va­lit­se­maan vain kol­mea eri­lais­ta kir­sik­ka­to­maat­ti­la­ji­ket­ta, sil­lä ne kyp­sy­vät no­pe­as­ti ja tu­lee syö­tyä vie­lä no­pe­am­min.

Tomaatit notkuvat raakileita, kohta saadaan maistiaisia.

Kaisa Lammila

Ensimmäinen sadonkorjuu kesäkuun lopulla, sain pari kurkkua ja lisää on tulossa!

Kaisa Lammila

Vii­ni­köyn­nök­set ovat myös läh­te­neet hy­vään kas­vuun, nii­den hoi­toa on pi­tä­nyt jon­kin ver­ran opis­kel­la. Löy­sin Suo­men Vii­nin­kas­vat­ta­jat ry:n, jon­ka net­ti­si­vuil­ta löy­tyi kat­ta­vas­ti tie­toa ja voin­kin suo­si­tel­la sitä niil­le, jot­ka ovat vii­ni­köyn­nös­ten kans­sa kal­tai­si­a­ni aloit­te­li­joi­ta. Kak­si vuot­ta sit­ten köyn­nök­se­ni kuo­li huo­non en­na­koin­ti­ni vuok­si, kun syk­syn en­sim­mäi­set pak­ka­set pää­si­vät sitä pu­rai­se­maan. Vii­ni­ry­pä­lei­tä on to­sin täl­le vuo­del­le vie­lä tur­ha odo­tel­la, mut­ta eh­kä vuo­den kah­den ku­lut­tua? Va­lit­sin mah­dol­li­sim­man tal­ven­kes­tä­vät la­jik­keet, So­mer­set Seed­les­sin ja Zil­gan. Röy­his­ty­es­sään vii­ni­köyn­nös on val­ta­van ko­koi­nen, jo­ten pää­tin ko­keil­la is­tut­taa toi­sen kas­vi­huo­neen si­säl­le ja toi­sen ulos.

Valitsin viiniköynnöslajikkeeksi mm. latvialaisen Zilgan.

Kaisa Lammila

Tou­ko-ke­sä­kuun ajan olen myös val­mis­tel­lut ja teh­nyt vii­mei­sen flo­ris­tin am­mat­ti­tut­kin­toon liit­ty­vän näy­tön, jon­ka tu­lok­sia odo­tan saa­pu­vak­si lä­hi­päi­vi­nä. Tut­kin­toon si­säl­tyy kol­me pa­kol­lis­ta osaa, jot­ka ovat asi­ak­kai­den pal­ve­le­mi­nen kuk­ka­kau­pas­sa (tä­hän kuu­luu kas­vi­tun­nis­tus myös), mark­ki­noin­ti flo­ris­ti­sel­la alal­la ja kuk­ka­si­don­ta­töi­den suun­nit­te­le­mi­nen ja te­ke­mi­nen. Va­lit­sin va­lin­nai­se­na osa­na kas­veil­la stai­laa­mi­sen, mut­ta vaih­to­eh­toi­na ovat myös juh­la­ko­ris­te­lun suun­nit­te­lu ja te­ke­mi­nen, yrit­tä­jä­nä toi­mi­mi­nen flo­ris­ti­sel­la alal­la, flo­ris­ti­sen alan kil­pai­li­ja­na toi­mi­mi­nen ja työ­paik­ka­oh­jaa­mi­nen kuk­ka­kaup­pa-alal­la. Olin kuul­lut etu­kä­teen, et­tä tut­kin­to on haas­ta­va ja sitä se to­si­aan oli ai­na­kin omal­la koh­dal­la­ni. Näyt­tö­tut­kin­to on jän­nit­tä­jäl­le stres­saa­va, vaik­ka toi­saal­ta sii­nä vain teh­dään sitä työ­tä, mitä kuk­ka-alal­la työ­e­lä­mäs­sä­kin teh­dään. Kuk­ka­si­don­nan tut­kin­no­no­san jä­tin vii­mei­sek­si, sil­lä koin sen eri­tyi­sen vai­ke­a­na ja tree­na­sin töi­tä pit­kään etu­kä­teen. No, nyt se on ohi ja voin vain odo­tel­la tu­lok­sia. Ar­vi­oi­jat ei­vät kom­men­toi näy­tön ai­ka­na, jo­ten vai­kea sa­noa täs­sä vai­hees­sa tu­lok­ses­ta mi­tään.

Tein kukkasidonnan tutkinnonosassa viisi erilaista kukkasidontatyötä ja kolme pakkausta.

Kaisa Lammila

17. ke­sä­kuu­ta vie­tet­tiin Ra­kas­tu ke­säy­ö­hön -tee­mal­la luon­non päi­vää, jon­ka tar­koi­tuk­se­na oli jäl­leen kan­nus­taa ih­mi­siä nuk­ku­maan yö ul­ko­na. Sa­ma­na päi­vä­nä juh­lis­tet­tiin Suo­men 40. kan­sal­lis­puis­ton Hos­san ava­jai­sia. Olin juu­ri hank­ki­nut uu­sia ret­kei­ly­va­rus­tei­ta, jo­ten in­nos­tuin tie­ten­kin läh­te­mään yök­si ulos ja sa­mal­la tuli tes­tat­tua han­kin­nat. Koi­ra­ni on nuk­ku­nut tel­tas­sa vas­ta yh­den yön, La­pin ke­säy­ös­sä ke­räl­lä mi­nun pää­ni pääl­lä, jo­ten ole­tin et­tä se kai­pai­si hie­man li­sää har­joi­tus­ta. Koi­ra seu­ra­si van­hem­pie­ni pi­ha­maal­la tel­tan pys­ty­tys­tä epä­röi­väs­ti ja sil­min­näh­den päät­ti jo il­ta­sel­la, et­tä hän ei tuo­hon vi­ri­tel­mään si­säl­le as­tu. Kym­me­nen mais­sa köm­mim­me kui­ten­kin telt­taan ja sii­tä va­jaan tun­nin ku­lut­tua ul­koa al­koi kuu­lua epäi­lyt­tä­vää su­hi­naa. Luon­to tuli täs­sä vai­hees­sa lii­an lä­hel­le pa­haa-aa­vis­ta­ma­ton­ta pys­ty­kor­vaa, jo­ten ulos tel­tas­ta oli pääs­tä­vä kei­nol­la mil­lä hy­vän­sä. No, ei muu­ta kun köm­pi­mään pi­hal­le ih­met­te­le­mään su­hi­nan läh­det­tä, joka pal­jas­tui tel­tas­ta kiin­nos­tu­neek­si sii­lik­si. Ker­ros­ta­los­sa asu­val­le pys­ty­kor­val­le tuli täs­sä koh­taa tun­nit täy­teen Ra­kas­tu ke­säy­ö­hön -tee­ma­päi­vää, jo­ten hän siir­tyi vii­va­na si­sä­ti­loi­hin nuk­ku­maan. It­se su­jah­din ta­kai­sin ma­kuu­pus­siin ja nu­kuin läpi läm­pöi­sen ke­säy­ön tyy­ty­väi­se­nä uu­sis­sa ta­mi­neis­sa­ni.

Ei mikään simppelein teltta pystyttää, mutta selvittiin (isä avusti).

Kaisa Lammila

Siili ja koira eivät mahtuneet samalle pihalle, joten koira kipitti sisälle nukkumaan.

Kaisa Lammila

Va­rus­tei­ta on hyvä tes­ta­ta ko­tiym­py­röis­sä, sil­lä ret­kei­ly­har­ras­tuk­sen tar­koi­tuk­se­na on mo­nel­la meis­tä ai­kui­sis­ta se pään nol­laa­mi­nen. No, se ei vält­tä­mät­tä on­nis­tu, jos oras­ta­va näl­kä kur­nii vat­sas­sa ja pi­täi­si en­si ker­taa pys­tyt­tää ai­van lii­kaa liik­ku­via osia si­säl­tä­vä telt­ta, jos­sa on hai­tin­kie­li­set oh­jeet. Toi­von, et­tä pää­si­sin tänä ke­sä­nä ja tu­le­va­na syk­sy­nä vie­lä te­ke­mään näi­tä pie­niä ret­kiä, jo yh­den päi­vän ir­ti­ot­to ko­tiym­py­röis­tä hel­lit­tää sitä van­net­ta, joka meil­lä kai­kil­la pää­tä jos­kus tup­paa ki­ris­tä­mään.

Testauksessa uusi makuualusta ja makuupussi, uni maistui pitkälle aamuun.

Kaisa Lammila

Kir­joit­te­len seu­raa­vak­si hei­nä­kuun puo­lel­la, sil­loin li­sää omia ja vii­ni­köyn­nös­ten kuu­lu­mi­sia, jän­ni­te­tään myös sain­ko flo­ris­tin pa­pe­rit!