Suomen tulevaisuus sotien jälkeen rakennettiin koulutuksen varaan. Sen avulla pieni pohjoinen valtio onnistui nousemaan tuhkasta. Se mitä ei Neuvostoliittoon suunnanneet sotakorvausjunat teollisuudessa eheyttäneet, taottiin lasten mieliin liitutaulun ja aapisen avulla.

Yhä edel­leen Suo­mi ke­rää mai­net­ta ul­ko­mail­la kou­lu­tuk­sen mal­li­maa­na. Opet­ta­jia len­nä­te­tään ym­pä­ri maa­il­man ihas­te­le­maan op­pi­mis­me­to­dei­tam­me ja häm­mäs­te­le­mään am­mat­ti­tai­toi­sia kou­lut­ta­ji­am­me. Vä­lil­lä uu­ti­siin on il­mes­ty­nyt jut­tu­ja hei­ken­ty­neis­tä Pisa-tu­lok­sis­ta, mut­ta ne on ha­lut­tu unoh­taa yh­tä no­pe­as­ti kuin hä­vi­tyt jää­kie­kon maa­il­man­mes­ta­ruu­det.

Sa­ta­vuo­ti­aan Suo­men kou­lu­tus­jär­jes­tel­mäs­sä on kui­ten­kin yk­si suu­ri epä­koh­ta: kou­lu­tuk­sen kal­lis hin­ta­lap­pu opis­ke­li­joil­le. Toi­sen as­teen kou­lu­tus on kai­kil­le mak­su­ton­ta, mut­ta opis­ke­lu­vä­li­neet on han­kit­ta­va it­se. Vaik­ka usein kuu­lee heh­ku­tet­ta­van mak­su­ton­ta ja kai­kil­le tasa-ar­vois­ta kou­lu­tus­tam­me, lie­nee tä­män­het­ki­nen toi­sen as­teen kou­lu­tus mak­su­ton­ta vain päät­tä­jien kau­neim­mis­sa unel­mis­sa. Vai kuu­luu­ko mak­sut­to­muu­teen ton­ne­ja uu­te­na mak­sa­vat op­pi­kir­jat ja mo­nien sa­to­jen eu­ro­jen ar­voi­set yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­set? Niin­pä, sen li­säk­si et­tä nuo­ret en­sin tais­te­le­vat it­sen­sä si­sään lu­ki­oi­hin, he myös mak­sa­vat sii­tä, et­tä saa­vat tut­kin­to­to­dis­tuk­sen kä­teen­sä. Ja tä­män li­säk­si pi­täi­si vie­lä omis­taa läp­pä­ri, ei­kä mie­lel­lään sitä ihan hal­vin­ta mal­lia. Kun pu­hu­taan jopa 2 600 eu­ros­ta, ei ole kyse mis­tään pik­ku­sum­mis­ta. Näi­tä mak­su­ja ei saa mah­tu­maan mak­sut­to­man ja ta­sa­ver­tai­sen kou­lu­tuk­sen kä­sit­tee­seen. Ei, vaik­ka asi­aa kuin­ka kään­te­li­si.

Ysi­luok­ka­lai­set ovat koh­ta taas vai­ke­an va­lin­nan edes­sä: min­ne jat­kaa pe­rus­kou­lun pää­tyt­tyä? Kou­lu­tuk­sen mah­dol­lis­ta­mi­nen kai­kil­le on myös kil­pai­lu­valt­ti lu­ki­ol­le. Var­sin­kin maa­seu­dun pie­nil­le lu­ki­oil­le jo­kai­nen op­pi­las on eri­tyi­sen tär­keä, jot­ta kou­lus­sa oli­si elä­mää tu­le­vai­suu­des­sa­kin. Vii­me ai­koi­na on uu­ti­soi­tu esi­mer­kik­si Teu­van lu­ki­os­ta, jos­sa opis­ke­li­jat saa­vat jat­kos­sa op­pi­kir­jat lai­naan il­mai­sek­si pant­ti­sum­maa vas­taan. Idea oli­si var­mas­ti to­teut­ta­mis­kel­poi­nen laa­jem­mal­ti­kin. Nä­ki­sin mie­lel­lä­ni mei­dän­kin lu­ki­om­me hy­väs­sä kir­jas­tos­sa myös op­pi­kir­ja­hyl­lyn.

Ra­han­puu­te on yhä use­am­min syy­nä toi­sen as­teen opin­to­jen kes­keyt­tä­mi­seen.

Muu­ta­ma kuu­kau­si sit­ten use­at suo­ma­lai­set jär­jes­töt ava­si­vat yh­des­sä kan­sa­lai­sa­loit­teen, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on vaa­tia ai­dos­ti mak­su­ton toi­sen as­teen kou­lu­tus kai­kil­le. Ra­han­puu­te on yhä use­am­min syy­nä toi­sen as­teen opin­to­jen kes­keyt­tä­mi­seen. Alem­pi kou­lu­tus­ta­so, köy­hyys ja syr­jäy­ty­mi­nen taas kul­ke­vat tut­ki­tus­ti käsi kä­des­sä. Tämä ke­hi­tys­kul­ku on erit­täin huo­les­tut­ta­vaa. Yh­tä­läi­set mah­dol­li­suu­det kou­lu­tuk­seen on taat­ta­va kai­kil­le, niin nyt kuin tu­le­vai­suu­des­sa­kin. Yh­teis­kun­nan teh­tä­vä on ol­la tu­ke­na tu­le­vai­suut­taan et­si­vil­le nuo­ril­le, ei es­tee­nä to­teut­taa omia unel­mi­aan. Pi­de­tään yh­des­sä huol­ta, et­tä kun seu­raa­van ker­ran su­vi­vir­si soi kou­luis­sa, ke­nen­kään ei tar­vit­se huo­leh­tia mi­ten seu­raa­va kou­lu­vuo­si kus­tan­ne­taan. Kou­lu on mah­dol­li­suus, ihan kai­kil­le.