Nyt tie­dän, mikä on maa­il­man sö­pöin asia. Se on ni­mit­täin var­pus­pöl­lö. Maal­le­muu­ton etu­na on tie­tys­ti­kin heti etuo­ves­ta avau­tu­va luon­to, mut­ta en eh­kä osan­nut ku­vi­tel­la­kaan, et­tä pi­ha­pii­riim­me ek­syi­si var­pus­pöl­lö. Pa­ras­ta oli, et­tä pöl­lö an­toi mei­dän tui­jo­tel­la rau­has­sa ai­ka lä­hel­tä­kin ja pi­dem­män ai­kaa. En oi­ke­as­taan voi­nut­kaan la­ka­ta tui­jot­ta­mas­ta, kos­ka olin niin toh­keis­sa­ni. Joo­nas sai na­pat­tua vie­lä hy­viä ku­vi­a­kin.

Varpuspöllö kotipihallamme.

Joonas Puttonen

Et­si­tään­päs vä­hän fak­taa täs­tä mah­ta­vas­ta ta­pauk­ses­ta. Var­pus­pöl­lö on Eu­roo­pan pie­nin pöl­lö. No, sen us­kon, kos­ka niin pie­ni ja pyö­reä oli­kin. Se on pääl­tä tuol­lai­nen val­ko­pil­kul­li­sen rus­kea ja al­ta taas tum­ma­juo­vai­sen val­koi­nen. Sil­mät ovat to­del­la kel­tai­set. Var­pus­pöl­lö viih­tyy ha­vu­met­sis­sä ja met­sän­reu­noil­la. Pe­säk­seen var­pus­pöl­lö hy­väk­syy käpy- tai poh­jan­ti­kan van­han ko­lon tai sit­ten täl­le pyö­re­äl­le otuk­sel­le voi­si ra­ken­taa pak­su­sei­näi­sen pön­tön. Kä­py­tik­ko­ja meil­lä on kyl­lä niin usein ky­läs­sä, jo­ten toi­vot­ta­vas­ti var­pus­pöl­löl­le­kin löy­tyy so­pi­via ko­toi­sia ko­lo­ja. Var­pus­pöl­löt met­säs­tä­vät eni­ten myy­riä, mut­ta peto voi syö­dä myös pik­ku­lin­tu­ja. Myy­riä ja pik­ku­lin­tu­ja se var­maan tuli mei­dän­kin pi­ha­pii­riim­me tii­rai­le­maan. (Suo­men Luon­to 2014.)

Mut­ta ei pöl­lö­uu­ti­set tä­hän lop­pu­neet, sil­lä met­sääm­me on löy­tä­nyt myös leh­to­pöl­lö­pa­ris­kun­ta. Olem­me tii­rail­leet nii­den öi­siä liik­kei­tä riis­ta­ka­me­ral­la, ja vi­de­o­ma­te­ri­aa­li on kyl­lä kut­kut­ta­vaa. Pöl­lö­jen lau­lus­how on myös mie­len­kiin­tois­ta kuun­nel­ta­vaa. Joo­nas on ra­ken­ta­nut leh­to­pöl­löil­le ison pön­tön ta­ka­met­sään ja tämä pa­ris­kun­ta on sen hy­väk­sy­nyt ko­dik­seen. Leh­to­pöl­lö­poi­ka­sia odo­tel­les­sa siis!

Ilona Häsänen

Mi­täs niis­tä leh­to­pöl­löis­tä sit­ten ker­ro­taan­kaan? Leh­to­pöl­lö­jä ei niin vain nä­e­kään, sil­lä ne pöt­köt­te­le­vät päi­vät kuu­sen ok­sil­la ja läh­te­vät liik­keel­le vas­ta pi­me­äl­lä. Leh­to­pöl­lö viih­tyy muun mu­as­sa pel­to­jen tun­tu­mas­sa leh­ti- ja se­ka­met­sis­sä. Pe­sän ne et­si­vät isois­ta puun­ko­lois­ta tai pön­töis­tä. Leh­to­pöl­lön vä­ri­tyk­seen kuu­luu pu­ner­ta­van­rus­ke­aa tai ru­seh­ta­van har­maa­ta. Se on pääl­tä täp­li­käs ja muu­al­la juo­vai­nen. (Suo­men luon­to 2014b.)

Pöl­löt ovat vä­hän mys­ti­siä, upei­ta olen­to­ja. Pöl­lön kään­ty­vää pää­tä vä­lil­lä oi­kein ka­deh­tii, se­hän oli­si hyvä ase niin up­po­pal­loon kuin lin­tu­bon­gauk­seen­kin. Kä­te­vyy­des­tä pu­hut­ta­es­sa, pöl­löt pi­tä­vät pi­ha­pii­rin myy­rä­kan­taa­kin ai­sois­sa. Mi­tä­kö­hän mui­ta pöl­lö­jä vie­lä pää­sem­me­kään pi­ha­pii­ris­sä nä­ke­mään? Eh­kä vii­ru­pöl­lön tai hmm sar­vi­pöl­lön? Ai­na­kin ul­jas­ta tun­tu­ri­pöl­löä var­ten tai­taa­pi mei­tä kut­sua La­pin luon­to.

Läh­teet:

Suo­men luon­to (2014) https://suo­men­luon­to.fi/uu­ti­set/kuun­te­le-var­pus­pol­lo/, ha­et­tu 5.5.2022

Suo­men luon­to (2014b) https://suo­men­luon­to.fi/uu­ti­set/kuun­te­le-leh­to­pol­lo/, ha­et­tu 5.5.2022