Kuin sinne huutaa. Käsi siis pystyyn virheen merkiksi ja eteenpäin. Olen sekä henkilökohtaisen asenteeni että yleisen mielipiteen johdosta ajautunut monesti ajattelemaan, että elämäni suurin tragedia on ollut nuoruusvuosien aikainen elämä Eurassa – paikkakunnalla, joka on jo tovin aikaa puskenut eteenpäin korvista nousevan kiukkukäryn turvin.
Eteneminen on toki sisupussin roolissakin turvattu, mutta entä etenemisen suunta? Eura elää nyt mahdollisuuksien aikakautta, eikä mahdollisuuksia saavuteta negatiivisin mielin. Tulevaisuudessa siintää kuplahalli, upouusi kerrostalo, Ruukinpuiston vierailukeskus ja paljon muuta. Verorahoillekin on varmasti käyttöä.
Sosiaalipsykologiassa asenteella tarkoitetaan yksilön oppimaa taipumusta ajatella, tuntea ja käyttäytyä tiettyä kohdetta kohtaan. Oppiminen puolestaan tapahtuu useiden kehityspsykologisten teorioiden valossa sosiaalisessa kontekstissa eli oppiaksemme tarvitsemme muita. Ja muiden asenteita sekä vaikutteita.
Sosiaalipsykologia tutkii myös ihmisen käyttäytymistä ryhmätilanteissa ja ihmisjoukoissa.
Summa summarun edessä on tilanne, jossa euralaisuus, euralaisten asenne kotipaikkakuntaansa kohtaan ja Euran esittely ulkopaikkakuntalaisille ovat erilaisista asiayhteyksistä opittujen käytösmallien ja näkökulmien lopputulos. Euralainen asenne on osa euralaisuutta, eikä paikkakunta kehity, jos euralaisuus kuulostaa katkeralta marttyyrikuoron valitusvirreltä.
Negatiivisuuden ilmapiiri yleistyy – sosiaalipsykologisin perustein – ihmisten mukautuessa muiden käytökseen. Konformisuuden seurauksena kaikki löytävät kaikesta jotain huonoa.
En ole koskaan piitannut yleisistä mielipiteistä tai normeista, saati ajatellut, että näin on hyvä vain sen takia, että näin on ollut myös aiemmin. Kahden paikallislehtikesän jälkeen uskallan suositella Euraa muuttokohteena, matkailukohteena ja erilaisten investointien potentiaalisena sijoituskohteena.
Euran tulevaisuus tarvitsee sinua, ei negatiivista asennettasi. Euran mahdollisuudet ovat nyt, eivät ne olleet kymmenen vuotta sitten tai odota kymmentä vuotta. Loppuun sosiaalipsykologinen muistutus: myös positiivinen ilmapiiri tarttuu. Hymyä huuleen ja huomiseen!