”Onneksi olkoon, sinut on valittu johtamaan tätä maata.” Siihenhän se oli tiivistetty, Allianssin nuorille lähetettyyn kirjeeseen. Nimittäin presi­den­tin­vaalien ydin. On etuoikeus saada asua maassa, jossa valta on meillä kaikilla. Ei joillakin toisilla jossain muualla, vaan juuri meillä. Ja siksi sitä valtaa pitää käyttää. Just nyt, menemällä äänestämään.

Täy­si-ikäi­syy­den par­haim­pia puo­lia on pääs­tä ää­nes­tä­mään. Mal­tan tus­kin odot­taa en­sim­mäis­tä ker­taa vaa­liu­ur­nal­la. Nyt voin aja­tel­la, et­tä mi­nä­kin olen ol­lut mu­ka­na päät­tä­mäs­sä, mil­tä Suo­mi näyt­tää seu­raa­van kuu­den vuo­den ajan. Pre­si­den­tin­vaa­lit on juu­ri oi­kea ai­ka poh­tia maam­me ny­ky­päi­vää ja tu­le­vai­suut­ta. Mil­lai­sia ar­vo­ja ha­lu­am­me kan­nat­taa? Mil­tä Suo­mi näyt­tää mui­den mai­den sil­min?

Vaik­ka vaa­li­gal­lu­peis­sa ero en­sim­mäi­sen ja toi­sen eh­dok­kaan vä­lil­lä on har­vi­nai­sen suu­ri ja moni tun­tuu jo en­nus­ta­neen vaa­li­tu­lok­sen val­miik­si, ei mi­tään ole vie­lä pää­tet­ty. Ja vaik­ka us­koi­si­kin sa­man pre­si­den­tin jat­ka­van val­las­sa, ei jol­le­kin toi­sel­le eh­dok­kaal­le an­net­tu ää­ni ole kos­kaan tur­ha. Se on merk­ki ha­lus­ta teh­dä muu­tos­ta ja mo­ti­vaa­ti­os­ta luo­da pa­rem­paa maa­il­maa. Ol­la osa de­mok­ra­ti­aa, joka on yh­tei­sen hy­vin­voin­ti­val­ti­om­me pe­rus­ta.

Eri­tyi­ses­ti nuor­ten ää­net ovat ar­vok­kai­ta. De­mok­ra­tia ei to­teu­du, jos em­me käy­tä meil­le an­net­tua mah­dol­li­suut­ta vai­kut­taa. Jos me nuo­ret em­me ää­nes­tä, ei ke­nel­lä­kään myös­kään ole kiin­nos­tus­ta ajaa mei­dän asi­oi­tam­me! Pre­si­dent­ti on myös nuor­ten pre­si­dent­ti, min­kä toi­voi­si nä­ky­vän enem­män­kin yh­teis­kun­nal­li­ses­sa kes­kus­te­lus­sa. Ne pää­tök­set, jot­ka nyt teh­dään tu­le­vai­suut­ta var­ten, ovat myö­hem­min mei­dän ny­ky­het­kem­me. Vaa­lien tu­lok­sel­la on siis to­del­la­kin vä­liä.

Nuor­ten ää­nes­ty­sak­tii­vi­suus on ol­lut vii­mei­sim­mis­sä vaa­leis­sa huo­les­tut­ta­van al­hai­nen. Vii­me kun­ta­vaa­leis­sa vain joka kol­mas nuo­ri ää­nes­ti. Ti­las­to­jen mu­kaan tyy­pil­li­sin ää­nes­tä­jä on 55-69-vuo­ti­as mies. Ei­kö oli­si ai­ka mei­dän nuor­ten­kin näyt­tää, mil­lai­sen pre­si­den­tin me ha­lu­am­me? Tätä etuo­i­keut­ta ei kan­na­ta heit­tää ros­kiin. Tä­hän pi­täi­si myös maam­me päät­tä­jien kiin­nit­tää huo­mi­o­ta. Toi­mii­ko po­liit­ti­nen jär­jes­tel­mäm­me kun­nol­la, jos se ei mo­ti­voi nuo­ria vai­kut­ta­maan? Mil­lai­nen on tä­män yh­teis­kun­nan tu­le­vai­suus, el­lem­me ryh­dy nyt te­ke­mään sii­hen it­se muu­tos­ta?

Vaa­lien tu­lok­sel­la on siis to­del­la­kin vä­liä.

Oli pre­si­den­tin val­ta­oi­keuk­sien laa­juu­des­ta sit­ten mitä miel­tä ta­han­sa, ei ole sa­man­te­ke­vää, ketä maa­tam­me joh­taa. Ta­sa­val­lan pre­si­dent­ti joh­taa Suo­men ul­ko- ja tur­val­li­suus­po­li­tiik­kaa yh­des­sä hal­li­tuk­sen kans­sa. Pre­si­dent­ti vas­taa­not­taa maa­ham­me saa­pu­via ul­ko­maa­lai­sia vie­rai­ta. Eri­tyi­ses­ti pre­si­den­tin ar­vo­val­ta on suu­ri. Ei mi­ten­kään vä­hä­pä­töi­siä teh­tä­viä.

Olet­han sinä mu­ka­na joh­ta­mas­sa tätä maa­ta?