Aivan toinen lukunsa on vaatteiden tilaaminen ja palauttaminen. Muistan tilanneeni ylioppilasjuhliani varten lähes kymmenen asua, joista valitsin mieleiseni. Loput yhdeksän lähetin takaisin Saksaan ja Ruotsiin vaatejättien keskusvarastoille.
Kyllä tässä alkaa se kuuluisa ilmastoahdistus koputella yhden jos toisenkin olkapäätä, ja onneksi alkaakin. Pikamuodille – eli nopeasti halvalla tuotetuille vaatteille, joita käytetään vain vähän aikaa – löytyy onneksi vaihtoehtoja.
Takuuvarma keino vähentää oman vaatekulutuksen hiilijalanjälkeä on käytetyn ostaminen ja vanhojen vaatteiden myyminen. Sisäinen pessimistini ei usko, että nopeasti vaihtuviin trendeihin nojaava järjestelmä tulisi ainakaan nopealla aikavälillä muuttumaan kestävämpään suuntaan, joten kestävää kehitystä tukevia valintoja on tehtävä järjestelmän sisällä.
Eura on kirppistelijän paratiisi, sillä noin neljän kilometrin säteeltä löytyy Kirputon, Löytökehä, Lähetyksen kirpputori ja Pehtoori. Kun toinen muotivillitysten orjallinen seuraaja kyllästyy kipparilakkiinsa, saan minä omani kirpputorilta.
Teknologia on mahdollistanut myös erilaisilla palvelualustoilla toimivat osto- ja myyntipaikat. Yleisemmin tunnettujen Huuto.netin ja Torin lisäksi olen hiljattain tutustunut Zadaa-appiin. Suomalaisen mobiilisovelluksen kautta kaapin perälle jääneet vaatteet vaihtavat omistajaansa Matkahuollon tai DHL:n kuljettamina Suomessa, Tanskassa ja Saksassa.
Pakettien kuljetuksesta syntyy toki päästöjä, mutta mielestäni tärkeämpää on jo tuotettujen vaatteiden käyttöiän pidentäminen ja arvon säilyttäminen pikamuodin ympäristövaikutuksia vastaan taistellessa.
Mikäli kaipaa uusinta uutta, seudulta löytyy liikkeitä, jotka panostavat eettisyyteen ja ekologisuuteen. Niiden takana eivät muuten myymättömät vaatteet pala, ja samalla pääsee tukemaan paikallisia yrittäjiä.