Kuin sin­ne huu­taa. Käsi siis pys­tyyn vir­heen mer­kik­si ja eteen­päin. Olen sekä hen­ki­lö­koh­tai­sen asen­tee­ni et­tä ylei­sen mie­li­pi­teen joh­dos­ta ajau­tu­nut mo­nes­ti ajat­te­le­maan, et­tä elä­mä­ni suu­rin tra­ge­dia on ol­lut nuo­ruus­vuo­sien ai­kai­nen elä­mä Eu­ras­sa – paik­ka­kun­nal­la, joka on jo to­vin ai­kaa pus­ke­nut eteen­päin kor­vis­ta nou­se­van kiuk­ku­kä­ryn tur­vin.

Ete­ne­mi­nen on toki si­su­pus­sin roo­lis­sa­kin tur­vat­tu, mut­ta en­tä ete­ne­mi­sen suun­ta? Eu­ra elää nyt mah­dol­li­suuk­sien ai­ka­kaut­ta, ei­kä mah­dol­li­suuk­sia saa­vu­te­ta ne­ga­tii­vi­sin mie­lin. Tu­le­vai­suu­des­sa siin­tää kup­la­hal­li, upou­u­si ker­ros­ta­lo, Ruu­kin­puis­ton vie­rai­lu­kes­kus ja pal­jon muu­ta. Ve­ro­ra­hoil­le­kin on var­mas­ti käyt­töä.

So­si­aa­lip­sy­ko­lo­gi­as­sa asen­teel­la tar­koi­te­taan yk­si­lön op­pi­maa tai­pu­mus­ta aja­tel­la, tun­tea ja käyt­täy­tyä tiet­tyä koh­det­ta koh­taan. Op­pi­mi­nen puo­les­taan ta­pah­tuu usei­den ke­hi­tysp­sy­ko­lo­gis­ten te­o­ri­oi­den va­los­sa so­si­aa­li­ses­sa kon­teks­tis­sa eli op­pi­ak­sem­me tar­vit­sem­me mui­ta. Ja mui­den asen­tei­ta sekä vai­kut­tei­ta.

So­si­aa­lip­sy­ko­lo­gia tut­kii myös ih­mi­sen käyt­täy­ty­mis­tä ryh­mä­ti­lan­teis­sa ja ih­mis­jou­kois­sa.

Sum­ma sum­ma­run edes­sä on ti­lan­ne, jos­sa eu­ra­lai­suus, eu­ra­lais­ten asen­ne ko­ti­paik­ka­kun­taan­sa koh­taan ja Eu­ran esit­te­ly ul­ko­paik­ka­kun­ta­lai­sil­le ovat eri­lai­sis­ta asi­ayh­teyk­sis­tä opit­tu­jen käy­tös­mal­lien ja nä­kö­kul­mien lop­pu­tu­los. Eu­ra­lai­nen asen­ne on osa eu­ra­lai­suut­ta, ei­kä paik­ka­kun­ta ke­hi­ty, jos eu­ra­lai­suus kuu­los­taa kat­ke­ral­ta mart­tyy­ri­kuo­ron va­li­tus­vir­rel­tä.

Ne­ga­tii­vi­suu­den il­ma­pii­ri yleis­tyy – so­si­aa­lip­sy­ko­lo­gi­sin pe­rus­tein – ih­mis­ten mu­kau­tu­es­sa mui­den käy­tök­seen. Kon­for­mi­suu­den seu­rauk­se­na kaik­ki löy­tä­vät kai­kes­ta jo­tain huo­noa.

En ole kos­kaan pii­tan­nut ylei­sis­tä mie­li­pi­teis­tä tai nor­meis­ta, saa­ti aja­tel­lut, et­tä näin on hyvä vain sen ta­kia, et­tä näin on ol­lut myös ai­em­min. Kah­den pai­kal­lis­leh­ti­ke­sän jäl­keen us­kal­lan suo­si­tel­la Eu­raa muut­to­koh­tee­na, mat­kai­lu­koh­tee­na ja eri­lais­ten in­ves­toin­tien po­ten­ti­aa­li­se­na si­joi­tus­koh­tee­na.

Eu­ran tu­le­vai­suus tar­vit­see si­nua, ei ne­ga­tii­vis­ta asen­net­ta­si. Eu­ran mah­dol­li­suu­det ovat nyt, ei­vät ne ol­leet kym­me­nen vuot­ta sit­ten tai odo­ta kym­men­tä vuot­ta. Lop­puun so­si­aa­lip­sy­ko­lo­gi­nen muis­tu­tus: myös po­si­tii­vi­nen il­ma­pii­ri tart­tuu. Hy­myä huu­leen ja huo­mi­seen!