Säkylässä käytiin kouluverkkokeskusteluja viime keväänä eri alakouluissa. Lopputulemana oli sulkea Kepolan koulu tänä keväänä, mutta sittemmin Säkylän kunnanvaltuusto perui päätöksen. Arkistokuva.
Elli-Mari Ahola
Eura, Säkylä | Oppilasmäärien on ennustettu laskevan Suomessa vuoteen 2030 mennessä noin 80 000:lla. Tämä tosiasia yhdistettynä siihen, että kuntatalouden kannalta edessä on ennusteiden perusteella vaikeat vuodet, merkitsee todennäköisesti muutoksia alakoulujen määrään myös Säkylässä ja Eurassa.
Kouluverkon karsimiselle painetta antaa oppilaspulan ja rahavaikeuksien lisäksi tieto siitä, että Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on varoitellut myös Suomea uhkaavasta pätevien opettajien pulasta. Tämä saattaisi näkyä merkittävästi haasteena löytää pieniin kyläkouluihin päteviä opettajia.
Alasatakunta kysyi vaalikoneessaan sekä Euran että Säkylän kuntavaaliehdokkaiden mielipidettä väitteeseen, jossa todettiin opetuksen laadun olevan tärkeämpää kuin koulun sijainti. Ehdokkaat pääsivät vastaamaan väitteeseen neljällä eri vaihtoehdolla väliltä täysin eri mieltä–täysin samaa mieltä.
Säkylässä tehtiin jo viime kesänä ratkaisu kahden alakoulun sulkemisesta lähivuosina. Kepolan koulun oli tarkoitus mennä kiinni kuluvan lukuvuoden päätteeksi, ja Huovinrinteellä ovet on määrä sulkea keväällä 2028.
Viime viikolla Säkylän kunnanvaltuusto pakitti kuitenkin päätöksestä kunnan hyvän taloustilanteen antaessa siihen mahdollisuuden. Uuden ratkaisun myötä niin molempien koulujen ovet suljetaan vasta vuonna 2028. Nyt valittavat päättäjät pääsevät todennäköisesti keskustelemaan asiasta tulevallakin valtuustokaudella, sillä etenkin Kepolan koululla riittää puolustajia.
Säkyläläisehdokkaista vahvimmin opetuksen laadun koulun sijaintia tärkeämmäksi nostivat etenkin sosiaalidemokraattien ja perussuomalaisten ehdokkaat. Demareista kaikki 10 olivat joko täysin tai osittain samaa mieltä väitteen kanssa, kuten myös perussuomalaisten viisi ehdokasta. Keskustan 17 ehdokkaasta vain kolme oli väitteestä joko osittain tai täysin eri mieltä, kun taas kokoomuksen 20 vastaajasta kahdeksan oli osittain eri mieltä.
Eurassa kouluverkkokeskustelu on korkeintaan vilahdellut päättäjien puheenvuoroissa viime vuosina, vaikka kunnan taloustilanne on huomattavasti naapuriaan heikompi. Kunnassa on pidetty sitkeästi kiinni kyläkouluista ja nähty näiden arvo pito- ja vetovoimatekijöinä.
Selvää kuitenkin on, että Eurassa peruskouluikäisten määrän vähentymisestä puhutaan vuoteen 2030 mennessä sadoissa, ei kymmenissä. Talous ja oppilastilanne yhdistettynä mahdollisiin haasteisiin saada kyläkouluihin päteviä opettajia, pakottanee tekemään Eurassakin ei-toivottuja ratkaisuja lähivuosina.
Eurassa vaalikoneen kysymyksen väittämä toi enemmän vastauksia molempiin ääripäihin. Esimerkiksi vasemmistoliiton yhdeksästä vastaajasta kaksi oli täysin eri mieltä ja kolme osittain eri mieltä aiheesta. Perussuomalaisten 12 ehdokasta jakautuivat sopuisasti puoliksi ollen osittain eri ja osittain samaa mieltä.
Vahvimmin väitteen taakse asettuivat kokoomuksen ehdokkaat, joista 16 oli joko osittain tai täysin samaa mieltä vain kahden ollessa osittain eri linjoilla. Keskustaa kysymys repi eniten osiin, sillä 21 vastaajasta kolme oli täysin samaa mieltä ja 10 osittain samaa mieltä, kun taas yksi oli täysin eri mieltä loppujen ollessa osittain eri linjoilla. Kristillisdemokraattien riveistä löytyi yksi täysin eri mieltä oleva, loppujen neljän jakautuessa osittain samaa mieltä tai osittain eri mieltä olevien leireihin.